Ti 10.1.
Ensimmäisenä päivänä kävimme läpi kurssia ja saimme Ylen briiffauksen, sekä sitten aloitimme yhdessä käsittelemään ja debriiffaamaan sitä. Käytiin läpi, mihin tarvitaan suunnitteluprosessia. Kun saat tehtävänannon, niin kannattaa analysoida se, mikä on johtanut siihen tehtävänantoon ja tausta sille. Kirjoitimme myös yhdessä tiimisopimuksen ja myös kävimme läpi ja allekirjoitimme sopimuksen ylen kanssa. Oli ihan mielenkiintoista ja hyödyllistä käydä sopimus yhdessä läpi. Olen tyytyväinen tiimiini ja minusta on kivaa, että teemme tehtävän juuri kolmen hengen tiimeissä. Se tuntuu sopivan kokoiselta tiimiltä
YLE briefing muistiinpanot
Esittäjät: Juho Kässi ja Milla Moisio
Streaming service brand experience for children
How can a strwaming service brand grow and stay relevant for a growing child?
laki sanoo, että ylen tulee saavuttaa kaikki kansalaiset
aikuisille riittää televisiokanavat, lapsille on kyssäri ja pyritään areenan kautta
media landscape and media usage
ollaan enemmän virtuaalisia koko ajan
personalisaatio
usage is more diverse
gaming industry is larger than tv, movie or music – Onko tämä muka totta?
jaoteltu lapset median käyttäjinä kolmeen ikäryhmään 2-6, 7-11, 12-15
netflix, youtube, hbo, disney+ on vastustajia
Yle on yksi ainoista jotka tekee suomeksi, ruotsiksi ja saameksi.
Voidaan luottaa ikäluokitukseen.
On 4 eri tasoa “brandeistä”
Tämä tehtävä vaikuttaa ihan mielenkiintoiselta. On kiva työskennellä jonkin oikean ongelman parissa, se antaa enemmän motivaatiota. Tämä tehtävä voi osoittautua haastavaksi siksi, että tavallaan tässä me emme suunnittele valmista tuotetta vaan vain konseptin ja ongelman ratkaisu menee myös enemmän ux puolelle, kuin ehkä graafikon puolelle. Mutta anyways on mielenkiintoista työskennellä aiheen parissa.
Ke 11.1.
Kävimme läpi “tuplatimantti” prosessin, joka hahmottelee suunnitteluprosessia. Aluksi ajattelin, että ehkä tämä on vähän hassu, mutta nyt se vaikuttaa aika hyödylliseltä. Itselläni ensimäiset tuntemukset on kuitenkin hieman sellaisia, kuin että miksi me tarvitaan tällaisia prosesseja tai miksi pitää erikseen miettiä sitä miten aletaan tekemään, kuin että alettaisiin vain tekemään. Timantteja voisi myös kuvailla näin: eka timantti: designin the right thing, toka timantti: designing things right. Primary research on, että itse tutkit, secondary research, että tutkit muiden jo tekemiä tutkimuksia ja matskuja. Ekassa timantissa tutkimuksessa pyritään tietämään: asiat jotka liittyy tuotteeseen, suunnitteluun ja tunnistaa uusia mahdollisuuksia. Saimme vähän vinkkejä, miten haastatella lapsia. Voisi olla hyödyllistä käyttää kuvia tai antaa esim kuva-vaihtoehdot joista he voi osoittaa mitä valitsisi.
Sivuhuomio kurssista ja englannista. Itseäni ei haittaa englanniksi opiskelu, mutta tuntuu hieman hauskalta, että kurssilla oppilaat, opettajat ja ylen henkilöt ja käyttäjäryhmä ovat kaikki suomalaisia vaihto-oppilaita lukuun ottamatta ja silti me kaikki puhumme englantia siitä, miten auttaa että suomalainen kulttuuri ei unohtuisi lapsilta. Ehkä englanniksi puhumisessa olisi enemmän järkeä, jos joku osapuoli tässä ei osaisi suomea, tai olisi natiivisti englantia puhuvia.
To 12.1.
Meillä oli luento, jossa ensin esiteltiin, kuka on Pentagon design ja mikä heidän filosofiansa on. Käytiin hieman läpi double diamond systeemiä ja sitä, miksi on tärkeää, että meillä on jokin prosessi. Mielenkiintoista oli, kun käytiin läpi Fazerin keissi, jossa oltiin suunniteltu lakritsilinja uusiksi fazerille. Näytettiin, miten mentiin läpi eri vaiheissa, että aluksi tutkittiin ja kokeiltiin mikä toimisi ja testattiin, mistä ihmiset tykkää ja niin valitsiin, millä vaihtoehdolla mennään eteenpäin. Oli mielenkiintoista nähdä, vaikka itse tavallaan mietin, että aika iso prosessi hyvin simppeliin lopputulokseen, mutta ainakin lopputulos on toimiva nyt. Ja kun katsoo miten prosessin läpi mentiin ja miten se auttoi suunnittelussa, niin tavallaan näkee miten hyödyllistä ja järkevää se on. En ole vielä varma tykkäänkö tästä vai en käytännössä, vaikka tavallaan kuulostaa tosi hyödylliseltä ja järkevältä.
Luennon lopuksi teimme ryhmissämme nopean benchmarkkauksen tai brändin deconstruction. Teimme sen ylestä. Saimme hieman selville, että hreidän värimaailmansa koostuu esim eri kanavien eri väreistä ja että heillä on sama fontti käytössä ja aika litteää ja suorakulmioita tyylissään, mutta myös hieman kolmea ulottuvuutta. Ylen analysoiminen oli tavallaan helppoa ja tavallaan vaikeaa, koska heidän yleisilmeensä on simppeli, mutta yleen sisältyy niin paljon tavaraa.
Iltapäivällä meillä oli luento taustatutkimuksesta. Markus esitteli Sitran megatrendsit, joista en ollut ennen kuullut mitään. Tutkimuksessa voisi olla hyödyllistä etsiä myös esimerkkejä jotka inspiroi tämän aiheen ulkopuolelta. Katsoimme myöhemmin vanhoilta kursseilta ryhmien background research esimerkkejä. Kun haastattelee lapsia, niin esitykseen hyvä idea voisi olla tehdä lyhyitä nostoja lasten sanomisista. Tausta tutkimuksessa voisi olla esim. käyttäjäryhmän tutkimista, googlailua aiheesta, yksi brändi täysin boxin ulkopuolella.
Seuraavaksi aloimmekin sitten ryhminä tekemään taustatutkimusta. Perustimme miro taulun ryhmällemme ja sovimme hieman, mitä kukakin tekee. Itselläni perheessä on paljon lapsia, joten halusin haastatella heitä ja heidän vanhempiaan. Lasten haastatteleminen oli hauskaa, vaikkakin en tiedä sainko mitään hyödyllistä infoa heiltä. Tein kuvat eri videopalveluiden logoista ja kysyin, mitka he tuntevat ja mitkä on parhaita ja miksi. Tein samaa Ylen eri lastenbrändeille. Vastauksissa näkyy, että suosituimmat on Youtube, Netflix ja Disney+ ja että se johtuu siitä, mitä ohjelmia niissä on. Haastattelin myös vanhempia vähän ja heiltä sai hyviä ideoita ja mielipiteitä kyllä.
Ti 17.1.
Tiistaina kävimme vierailulla Ylen luovassa talossa. Olimme radiostudioiden keskellä tilassa, josta näki studioihin, Oli ihan hauskaa ja mielenkiintoista nähdä, miten radiolähetyksia pidettiin siellä livenä. Ensimmäiseksi meillä oli esitys brandingistä ja vähän muustakin. Branding tapahtuu riippumatta siitä että hallitsetko sitä vai et. Se muodostuu siitä, miten katsojat sen näkee, me voidaan sitten hallita sitä. YLE ei myy tuotteitaan, vaan heidät tunnistetaan ja heidän brändäys perustuu siihen, että heidät tunnistetaan. Ylen tavoite on tukea demokratiaa. On tärkeää muistaa, että Ylen tavoite ei ole myydä mainoksia tai ruutuaikaa, eli ehkä siksi Ylen kontentti on erilaista, ja ehkä sen takia se ei saa ollakkaan samanlaista, kuin Disney ja Netflix. Koska ne on kaupallisia palveluita. YLEn palvelut voisi järjestää niin, että osa palveluista on lähempänä emobrändiä ja osa kauempana. Tavoite on kuitenkin, että Ylen palvelut tunnistettaisiim Ylen tekemiksi. Areenan tavoite olisi tavallaan että olisi enemmän dynamismia kaaviossa, jossa on 5 eri kulmaa: trustworthiness, dynamismi, sincerity, sophistication ja toughness. Ehkä pitäisi olla jopa vähemmän trustworthinessia. Myös sophistication voisi mennä ylemmäs. Tavallaan toive voisi olla että voitteko tehdä service brandista enemmän for each of us, kuin for all of us, kuten Ylen hitlinessä lukee eli vähän henkilökohtaisempaa. Hyvä pointti oli, että ehkä 15 ylöspäin, niin alkaa olla tyhmää, että heille on omaa kontenttia koska heille Ylen omat ohjelmat kuten aikuisten uutiset alkaa olemaan jo ihan hyviä ohjelmia. On vaikeaa, koska nuoret tykkää että on visuaalinen brändi, joka näyttää hyvältä ja he luottaa siihen enemmän, mutta vanhemmat ikäluokat taas luottaa siihen sitten vähemmän ja toisin päin nuorilla.
Seuraavaksi oli epämääräinen presentaatio, jossa jäi hieman epäselväksi mikä sen tarkoitus oli, kun muutamat ylen työntekijät esittelivät itsensä ja heidän historiaansa. Siitä jäi muutama muistiinpano: Käyttäjäryhmät: ennen 7v on aika paljon TV käyttöä, sen jälkeen sitten mobiilikäyttöä. Ylen design system: esim esitellään prosessit miten suunnitellaan, triple diamond, komponenttikirjasto, figma pohja. Design tokenit, joilla kerrotaan ux ja design määritelmät, värit, varjot, bordereiden koot, miten värejä fontteja jne käytetään. Ylellä on figma kirjastoja, joissa on valmiiksi Ylen komponentteja, joita voi käyttää.
Lopuksi käväisimme pyörähtämässä Ylen graafikoiden toimistolla. Yllättävän pieni tila ja kaikki teki etätöitä. Ei ollut hääppöiset tilat myöskään mutta ihan kiva päästä näkemään heidän työskentelytilansa. Vierailun jälkeen menimme tiimimme kanssa yhdessä syömään ja samalla suunnittelimme vielä, että mitä tutkimusta voimme tehdä huomista varten ja että seuraavana päivänä kokoaisimme sitten esitelmän
Ke 18.1.
Teimme vain työtä itsenäisesti ryhmässä. Kokosimme background research esitelmämme yhteen kaikesta keräämästämme datasta. Työ sujui yllättävän hyvin ja vaikka siinä meni hieman enemmän aikaa kuin suunnittelimme, päädyimme mielestämme hyvään lopputulokseen ja esitykseen, jossa saimme napakat diat ja silti hyvin viestittyä viestimme.
To 19.1.
Kävimme läpi kaikkien tutkimusesitelmät. Kuten jo aikaisemmin kirjoitin, olimme aika tyytyväisiä esitelmäämme ja sen esittäminen meni myös hyvin ja olin positiivisesti yllättynyt, miten hyvää palautetta saimme. Mielestäni oli hienoa, miten dioissa oli vähän tekstiä ja saimme sitten hyvin puhuttua asiamme, joten esitelmä pysyi selkeänä ja miellyttävänä.
Oli kiva nähdä muiden esityksiä myös ja niistä oppi lisää, vaikka oli hauskaa miten kaikki olivat tehneet myös paljon samoja huomioita.
Esitysten jälkeen iltapäivällä meille piti esitelmän Jeremiah Tesolin. Hän aloitti tekemällä töitä freelancerina suomessa. Ja auttoi brändien kanssa. Alusta mieleen jäi aaltobet, eli aalto jakkaroiden jaloista tehty fontti. Hän kertoi nokialle suunnittelemistaan eventeistä ja siitä miten oli keksinyt esimerkiksi ihmisten välillä yhteyksien luomista leivän jakamisella eikä leikkaamisella jne. Seuraavaksi hän kertoi työstään Marimekolla. Kuvattiin tehtaita.
Hyvä pointti oli, että kun sulla on kivijalkakauppa, niin sekin on tuote, product tavallaan jota pitää markkinoida ja suunnitella. Uusi idea oli, että mallit oli kuvissa onnellisia. Brändin toteuttamiseen menee 3 vuotta. Ensin paljon asioita tehdään, toisena huomataan että osa hyviä, osa huonoja, 3. vuonna on consolidation. Seuraavaksi hän kertoi Iittalasta:
Hyvällä valokuvauksella voi muuttaa helposti brändiä. Oli idea, että familiar yet surprisingly new. Fyysinen esimerkki ja ympäristö, jonka voi kokea on parempi kuin vain digitaalinen konsepti.
Lopussa teimme starting with the end in mind workshopin. Eli aloitimme ideoimaan ryhmissä meidän future press releasea. Mielestäni tämä tehtävä oli vähän outo, vaikkakin nyt se kävi järkeen, että sen avulla voimme ideoida tuotettamme, mutta silti tehtävä oli mielestäni vähän hämärä.
Sain kotona kirjoitettua draftin, joka on todennäköisesti hyvin lähellä valmista versiota. Aluksi oli vaikeaa, mutta lopulta siitä tuli yllättävän hyvä ja kyllä tunnilla tehty workshoppi auttoi hieman siinä. TUntui vain hassulta koittaa promouttaa jotakin, jota ei vielä ole eikä ole mitään konkreettista, niin siksi press releasesta ei tullut ehkä kovin yksityiskohtaista, vaan hieman ympäripyöreää.
Ti 24.1.
Aamupäivän luennot käsittelivät brändäystä ja visuaalista identiteettiä. Ensin puhui Markus ja sen jälkeen Peter McGrory. Jäi mieleen logojen evoluutio ja muuttuminen ajan mukana esim kokis, pepsi, aeg. Jännä, miten välillä oli muuttunut hyvinkin paljon vähässä ajassa ja välillä hyvin vähä muuttuneina pitkän aikaakin Puhuttiin googlesta ja muutamasta muustakin isosta brändistä. Jännä käsite oli non brand -brand vähän niinkuin Muji esimerkiksi.
Iltapäivän luennot:
Jatkaa samaa teemaa, kuin aamusta pentagon designin puolesta. Esimerkkejä, mitä Erik Bertell on ollut tekemässä. Mysoda brand identity renewal. Ei ole henkilökohtaisesti suunnitellut, vaan ollut vastuussa ja johdossa. Teki oman fontin mysodalle. Fazerin Brändin uudistuksessa mukana. Loppuesitys oli aika hankala pysyä kiinni ja mukana ja sisäistää. Oli myös vaikea keskittyä ja jäi auki, että mitä meidän nyt siis pitäisi tehdä. Pikku keskustelu opejen kanssa kyllä hieman selkeytti onneksi asioita.
Ke 25.1.
Design thinking termistä puhuttiin: Eri tasoilla voi olla suunnittelua. Aloimme sitten heittelemään ideoita post-it lapuille itsenäisesti. Tämän jälkeen kokosimme ideat yhteen tiimeissä ja aloimme suunnittelemaan eri konseptivaihtoehtoja joita voisimme harkita. Tämä sujui ihan hyvin ja meillä on aika paljon samoja ideoita. Saimme joitakin ideoita alkuun, vaikka hieman hirvittää, kuinka nopeasti nyt etenemme prosessissa ja miten välillä on aika epäselvää, mitä meidän pitää tehdä.
To 26.1.
Aamulla Markus piti hyvän ja tiukan infon siitä, millainen esityksen tulisi olla. Se oli hyvä. Tämä info olisi pitänyt kyllä olla jo vaikka tiistaina, niin se olisi selkeyttänyt asioita paljon. Aloimme sitten taas tiimeittäin kehittämään ideoitamme pidemmälle. Aluksi täytimme englanninkurssilla saamamme presentation outlinen, joka jo auttoi jäsentämään ja ideoimaan esitystämme. Järjestimme eilen post-it lapuille kirjoittamamme sanat yhteen eri teemojen alle, joista sitten lähdimme kehittämään kolmea eri konseptia jotka aluksi kulkivat nimillä 3D, AR ja social. Aloimme sitten pohtimaan mitä näihin voisi tarkemmin sisältyä ja miten esittäisimme ne. Teimme pienen luonnoksen esityksestämme jossa mietimme, että haluamme pitää sen aika simppelinä, että ei liikaa dioja. Sitten teimme pohjan dioille, jossa näyttäisimme briefin ja meidän taustatutkimuksemme. Saimme myös idean circle of life, jolla voisime myös laittaa ideamme järjestykseen, jossa ne voisivat sijoittua lapsen kehitykselle. Sovimme, että viikonloppuna työstämme hieman visualisointia ideoille, jotka jaoimme keskenämme ja tekisimme esityspohjan digitaaliseen muotoon. Olen iloinen siitä, että tiimityöskentelymme on sujunut hyvin ja olemme nauraneet yhdessä ja saaneet hyvin ideoitua.
Viikonloppuna huomasin, että visuaalisten ideoiden keksiminen olikin haastavaa ja tuntui että pää löi ihan tyhjää. Sain sitten jotain tehtyä, mutta en paljoa. Samalla myös huomasi, että se ettei ideat ja conceptit vielä olleet kovin konkreettisia aiheutti stressiä ja tuntui että kaikki olisi vielä hyvin kesken.
Ma 30.1.
Maanantaina kävimme englannintunnilla esityksemme läpi ja harjoittelimme sitä, mikä oli hyvin hyödyllistä. Esityksemme oli vielä aika raakavaiheessa varsinkin visuaalisesti, mutta meillä oli onneksi hyvin mielessä sen sisältö. Loppupäivän työstimme sitten ryhmänä esitystä lähemmäs 6 tuntia. Saimme idean tehdä osa elementeistä käsin kirjoitetuiksi ja lisäksi tehdä kuvitusta käsin piirrettynä. Toimimme hyvin tiiminä, vaikka loppupäivästä huomasi, että olimme kaikki aika hitaalla ajatuksella kulkevia. Saimme kuitenkin esityksemme valmiiksi ja olimme tyytyväisiä siihen ja luottavaisin mielin. Oli kiva huomata miten jo muutamassa tilanteessa olemme tiiminä saaneet hyvin epäselvästä materiaalista tai tilanteesta lyhyelläkin aikataululla hyviä lopputuloksia ilman liikaa vääntöä.
Ti 31.1.
Tiistaina oli esityspäivä. Kaikilla oli hienot esitykset ja oli mielenkiintoista nähdä muiden ideat ja oppia heidän saamastaan palautteestaan. Oma esityksemme meni hyvin ja olimme ylpeitä siitä. Saimme positiivista palautetta yleltä ja he sanoivat, että monet ideoistamme olivat jo sellaisia, mitä yle oli sisäisesti pohtinut. Vaikeaa tavallaan oli se, että emme ehkä saaneet palautetta mitä voisimme muuttaa tai mitä juuri voisimme alkaa viemään eteenpäin, niin emme ehkä saaneet niin paljoa hyödyllistä irti kommenteista. Muiden saamista kommenteista jäi mieleen, että palvelu ei saisi olla ehkä itsessään liian vahva visuaalinen brändi, ettei sisältö sitten jäisi toissijaiseen asemaan. Ja lisäksi yle näytti todella pitävän siitä jos ajoi suomalaisia arvoja ja asioita tai suomalaiseen kulttuuriin liittyviä asioita.
Esitysten jälkeen oli tarkoitus jatkaa ja ideoida, mitkä olisivat seuraavat askeleet ja mitä tekisimme tiiminä ja mitä opimme. Muut tiimin jäsenet olivat jo lähteneet ja itsestäkin tuntui siltä, että en voisi prosessoida enää lisää tietoa ja päähän särki ja väsytti. Tässä on mielestäni parannusehdotus, että ei esitysten jälkeen enää sinä päivänä lisää työskentelyä, koska siitä ei tule mitään koska on jo koko päivän keskittynyt esityksiin ja stressi vapautuu siitä, että on itse saanut esityksen tehtyä valmiiksi ja esitettyä.
Ke 1.2.
Markus kävi aamulla hieman läpi metodeja joilla voisimme nyt jatkaa työskentelyä. Että valitsemme mitä ideoita jatkamme ja mitkä jätämme taakse. Emma ei päässyt paikalle koska oli kipeänä, joten kävimme Justuksen kanssa läpi esityksestä saatua palautetta jonka sitten laitoimme ylös post-it lapuille. Yleltä saadusta palautteesta jäi mieleen, että he olivat ajatelleet sisäisesti monia meidän esittämistämme konsepteista, ja he pitivät niistä kaikista. Mainintoja sai se, että sosiaaliset toiminnot avautuisivat lapsen kasvaessa, että remix kulttuuri voisi olla hyvä ja sillä voisi promottaa yleä ohjelman ulkopuolella, aurinkokunta konseptista tykättiin ja puhuttiin, että sitäkin on pohdittu miten saisi vähän karttamaiseksi mutta simppeliksi ja helppokäyttöiseksi käyttöliittymän ja ar ja eventit oli myös ajankohtaisia ja sitä oli pohdittu. Kirjoitimme seuraaviksi askeliksi, että alamme valitsemaan parhaat ideat konsepteista ja yhdistämme ne yhdeksi ja lamme sitten hiomaan sitä. Täytyy tehdä visuaalinen identiteetti, vaikka vanhan ylen planeettatyylisen logon pohjalta ja myös. Space cadets idean voisi tehdä enemmän vaikka pikkukakkosen hahmoihin liittyväksi. lopputuloksesta halusisimme tiukan mutta konseptuaalisen paketin. Täytyy myös havainnollistaa ikään mukautuvuus, ui:n syvyys/3d ja ajattelimme tehdä logoanimaation. Aloin itse tunnilla myös tutkimaan hieman Adobe XD:tä ja se oli yllättävän intuitiivinen ja nopeasti opittava, niin olisi kiva koittaa sillä hieman havainnollistaa lopullista konseptia
To 2.2
Saimme ihan hyvin tehtyä konseptia eteenpäin, onneksi meillä oli kaikki tiimin jäsenet paikalla. Meillä meni jonkun aikaa, mutta saimme yhdessä luotua alustavan värimaailman ja niin hieman visuaalista tunnelmaa. Sovimme yhdessä mitä asioita alamme työstämään viikonloppuna
Olin kiinnostunut meidän kiertorata tai aurinkokunta UI ideasta ja siksi valitsin, että voisin työstää sitä. Viikonloppuna ei ollut paljon aikaa, mutta sain kokeiltua hieman käyttöliittymän suunnittelua ja muotoilua. Pohdin, että zoomaaminen olisi hauska ja mielenkiintoinen toiminto, mutta jos sen haluaa, niin käyttöliittymä pitäisi muuttaa erilaiseksi, kuin missä voit pyörittää eri ratoja ja sitten ilmestyy valintojen mukaista kontenttia. Menin nyt luonnoksessani sellaisella, jota ehkä ei zoomattaisi, jossa voit lähempää aurinkoa valita sovelluksen moodin oliko se feedi, clippieditori, AR-kamera, radio, TV jne, sitten alakategoriat ja sitten yläpuolelle ilmestyy ehdotuksia joita voi skrollata. En ole ehkä täysin tyytyväinen tähän, mutta olen myös tyytyväinen joihinkin osiin. On todella vaikeaa alkaa luomaan uutta UI:ta, koska et voi kokeilla sitä heti ja joudut miettimään monia eri skenaarioita, kuinka asiat toimivat jne.
Ti 7.2.
Aamupäivällä Markus piti luennon logoista ja optisista korjauksista ja inktrapeista keskittämisestä jne. Oli mielenkiintoista settiä ja tykkäsin, mutta tuntuu että tällä hetkellä luento oli hieman irrelevantti tämänhetkiseen työskentelyyn ja briiffiin. Ehkä jos tekisimme vain logoa ja visuaalista ilmettä, niin sitten, mutta tässä projektissa on niin paljon muita elementtejä, joita täytyy tehdä, niin ei ole aikaa välttämättä tällaiselle viilaukselle. Tämän jälkeen oli Jeremiah Tesolinin luento mappauksesta Mappauksessa aluksi hän viittasi siihen että tallennetaan tieto, mitä on keksitty, vaikka suunnitteluprosessista johonkin. Esimerkkinä, että lappuina fyysiselle seinälle, johon voi palata ja katsoa. Voi piirtää, printata, figmailla. On kuulemma hyödyllistä jos on printattu fyysiseen muotoon.
Luennon jälkeen meillä oli hyvä hetkinen Jeremiahin kanssa, jossa saimme hyviä ideoita huomiseen kokeiluhetkeen lasten kanssa. Päätimme yhdessä tehdä erilaisia UI:n palasia, joita lapset saavat asetella “näytölle”. Lisäksi pohdimme kysymyksiä lapsille, jossa heillä ei ole vain “kyllä” tai “ei” vastauksia, vaan jotain, missä he saavat sanoa mielipiteensä/toiveensa mutta ei kysymyksiä, jotka olisivat liian vaikeita. Lisäksi näytämme muutaman tekemämme mockupin
Ke 8.2.
Aamusta saimme Virvan luennon designista ja sen puolesta argumentoinnista. Itselleni ei jäänyt luennosta paljoa mieleen. Oli ehkä hieman liian kaupallista ajattelua, että ei itseäni oikein kiinnostanut. Oli mielenkiintoinen esimerkki Harvardin professorilta, kuinka lähestyä erilaisia tuotteita ja palveluita ja niiden ostamista ns. niiden vuokraamisena jotakin työtä varten ja että mitä varten vuokraamme ne. Esimerkkinä oli pirtelö ja pääsääntöisesti ihmiset “vuokrasivat” sen sitä työtä varten, että he voisivat aamuruuhkassa syödä jotain joka kestäisi ruuhkan ajan ja täyttäisi tarpeeksi, mutta ei liian paljon.
Tämän jälkeen meillä oli mahdollisuus esittää konseptejamme lapsille ja kysellä heidän mielipiteitään ja kokemuksia. Oli hauskaa, vaikka lapsilta emme saaneet kovin paljoa informaatiota. Jotakin ihan hyvää palautetta ja pohdintoja saimme esimerkiksi käyttöliittymään liityen, vaikka siitäkin tuli hieman risteäviä mielipiteitä. Mielestämme workshoppimme, jossa sai rakentaa paloista oman käyttöliittymän oli hauska, vaikkakin ehkä hieman liian abstrakti, enkä tiedä paljonko saimme siitä irti. Mutta tämä oli hyvä ja hauska harjoitus.
To 9.2.
Aamulla kävimme nopeasti yhdessä läpi, mitä meiltä yle odottaa loppuesitelmässä ja se oli ihan hyödyllistä. Oli kivaa, että meillä oli nyt loppupäivä aikaa työskennellä yhdessä ryhmänä ja saimme hyvää edistystä aikaan. Aloimme neuvottelemaan logosta ja meillä oli jo suunnitelma, että haluaisimme sen perustuvan tai saavan vaikutteita vanhasta ylen logosta, jossa on renkaat. Samalla renkaat kuvastaisivat käyttöliittymäämme, avaruutta ja voimakenttää, kuin myös leikkikenttää. Palvelumme nimi onkin kenttä näistä syistä. Kokeilimme aluksi vain yhtä rengasta kallellaan, mutta tajusimme, että se muistutti liikaa oakleyn logoa. SItten kokeilimme eri määrällä renkaita ja palloa välissä, mutta tuli helposti liian alien vaikutelma. Lopulta saimme kolme rengasta näyttämään hyvältä muodostaen puolipallon, joka ei näytä liikaa avaruudelta, eikä myöskään liikaa vanhalta ylen logolta, mutta on selvästi saanut siitä vaikutteita. Sitten loimme myös tekstin yhdistelemällä muutamaa typefacea ja tekemällä muutaman kirjaimen erikseen. Lisäksi kokeilin logon animoimista blenderissä, jossa rengas kaantuu kyljelleen ja sen jälkeen kaksi muuta rengasta ilmestyy sen alta. Tätä oli todella hauska tehdä ja onnistuimme siinä kaikkien ryhmän jäsenien mielestä todella hyvin. Olen ylpeä logostamme ja sen symboliikasta ja mielestäme se on ylelle hyvinkin varteenotettava vaihtoehto.
Viikonlopuksi sovimme toisillemme muutaman tehtävän joita työstäisimme. Jatkoin UI:n hiomista ja tein muutamia yhdessä katsomiamme muutoksia siihen.
Ma 13.2.
Teimme englannin tunnin jälkeen kandistudiolla yhdessä töitä 6 tuntia ja saimme hiottua UI:ta, logoanimaatiota ja mainosta hyvin. Teimme esityksen loppuun yllätyksen joka viittaa ylen perintöön ja samalla esittelee uuden logomme animaation.
Ti 14.2.
Viimeistelimme UI:n ja mainokset ja saimme ne valmiiksi. Käytimme paljon Illustratoria, joka on uusi meille kaikille ja opimme uuttä, mutta myös välillä kaikki turhauduimme sen käyttöliittymään. Teimme hieman erilaisella fiiliksellä olevan vaihtoehdon nuoremmille lapsille ja mielestäni se onnistui hyvin, että se näyttää nuoremmille suunnatulta, mutta silti samalta sovellukselta. Myös Emman tekemät hahmot ovat mahtavia ja sopivat täydellisesti nuoremmille lapsille. Saimme myös esityksen slidet ja visuaalisen puolen hyvään kuntoon ja meille jäi hyvin aikaa viimeistellä se huomenna ja selvittää mitä sanomme esityksessä. Työskentelymme on sujunut hyvin ja meillä on ollut hauskaa ja olemme jakaneet hyvin palautetta toisillemme ja työskennelleet tiiminä tasapuolisesti.
Ke 15.2.
Aamulla kävimme yhdessä läpi esitystämme ja suunnittelimme dia dialta, mitä tarkalleen ottaen haluaisimme sanoa. Kirjoitimme sen ylös, luoden pohjan sille mitä sanomme ja myös sille, mitä kirjoitamme ylelle lähetettävään laajempaan esitykseen. Jaoimme myös sen, kuka sanoo mitäkin missäkin. Oli hyödyllistä, koska esityksemme oli jo käytännössä valmis, joten saimme harjoitella sitä kunnolla englannin tunnilla ja lisäksi emme joutuneet esitystä edeltävänä iltana stressaamaan liikaa ja pääsimme hyvin nukkumaan. Itse kävin illalla läpi omat osuuteni ja kirjoitin muistiinpanot ylös itselleni ja loin muistikaavat mieleeni. Harjoittelin esitystä muutaman kerran ja sain omat osuuteni pysymään muistissani hyvin, että pystyin paremmin keskittymään esittämiseen ilman muistiinpanoja.
To 16.2.
Oli rankkaa herätä aamulla aikaisin, mutta koululle saavuttaessa ilmassa oli juhlan tuntua. Kaikkia jännitti ja kaikki olivat innoissaan, kun vihdoin ja viimein pääsimme esittämään lopputuloksemme. Oma esityksemme meni todella hyvin, mielestäni täysin odotustemme mukaan, ellei jopa yli. Olimme innoissaan omasta brändistämme ja esityksestämme ja puhuimme selkeästi ja esitys soljui eteenpäin sujuvasti. Ylen henkilöt olivat innostuneet ja vaikuttuneet ja oli hienoa, kun he ottivat kuvia. Mielestämme, kuten Markus sanoi, konseptimme ja esityksemme oli hyvä kokonainen hiottu paketti. Oli hienoa nähdä muiden esitykset myös ja nähdä mitä kaikkea hienoa olemme luokkana saaneet aikaan.
Yhteenveto
Olen todella tyytyväinen lopputuotteeseemme ja myös tapaan, jolla yhdessä työskentelimme. Saimme kasasta ideoita ja tutkimusta kerättyä kasaan valmiin konseptin vain kuudessa viikossa. Kaikki ryhmän jäsenet tekivät saman määrän työtä ja koodinoimme sen hyvin yhdessä, että lopputuloksesta voi todella sanoa, että se on meidän yhdessä luoma. Mielestäni kurssi oli hyödyllinen ja nyt lopussa olen todella tyytyväinen siihen, kuitenkin lievänä palautteena kurssin opetus ja luennot olisivat voineet olla selkeämmin strukturoituja. Nyt tuntui monta kertaa siltä, että emme olleet varmoja mitä luennon tai päivän jälkeen tulisi tehdä ja eri luennoitsijat toistivat asioita, tai puhuivat asioista väärässä kohdassa prosessia, joka olisi ollut hyödyllisempää vaikka viikkoa aikaisemmin. Jonkinlainen selkeämpi struktuuri ja koordinaatio eri opettajien välillä olisi hyvä parannus. Olen kuitenkin todella tyytyväinen lopputulokseemme ja siihen mitä olen oppinut.